Visci

Innovatiivisuus ja digitalisaatio

Nykyään päivittäisessä keskustelussa esiintyvät yhä useammin termit innovatiivisuus tai innovaatio. Hallituksen leikkauksia ja kilpailukykysopimuksia käsittelevissä puheenvuoroissa puhutaan tuottavuusloikasta ja sen korvaamisesta innovaatioloikalla. Myös digitalisaatio on vakiinnuttanut paikkansa kahvipöytäkeskusteluissa uutena terminä 2000-luvulla. Mutta mitä kaikkea näiden termien taakse kätkeytyy ja mitä digitalisaation aiheuttamalla haasteella tässä yhteydessä oikein tarkoitetaan?

Innovatiivisuus ja digitalisaatio

Innovaatio

Innovaatio käsitteenä tarkoittaa taloudellisesti hyödyllistä tuotetta, palvelua tai keksintöä, joka edustaa jotain täysin uutta tai lähtökohdiltaan olennaisesti parannettua. Innovaatiot voivat syntyä hetkessä tai vähitellen pidemmän ajan kuluessa, käytäntöjen tai tavoitteiden pohjalta, ja ne voivat olla luonteeltaan hyvin radikaaleja ja uusia ajatuksia ja markkinoita synnyttäviä tai sitten asteittaisia parannuksia nykyisiin palveluihin, tuotteisiin ja toimintamalleihin. Innovaatioiden synnyttäjänä toimii aina lopulta ihminen, mutta vahvassa vuorovaikutuksessa ympäristön ja yhteiskunnan sekä niiden asettamien arvojen ja normien kanssa.

Innovaatio ei tarkoita pelkkää uutta luovaa ideaa, vaan myös kyseisen idean käytäntöönpanoa. Innovaatiot eivät välttämättä ponnista luovasta ajatushautomosta tai ideariihestä, vaan ne voivat syntyä vähitellen puolihuomaamatta arkipäiväisten ongelmien ja haasteiden ratkaisemisen kautta. Yksinkertainen oivallus voi johtaa laajempiin mullistaviin vaikutuksiin.

Digitalisaation luomat haasteet

Digitalisaatio merkitsee digitaaliteknologian arkipäiväistymistä normaalissa elämässä. Digitalisaation voidaan nähdä käynnistyneen Suomessa 1980-luvulla tietokoneiden alkaessa löytää tiensä suomalaisten koteihin. 1990-luku toi matkapuhelimet ja tekstiviestit suomalaisten kuluttajien taskuihin ja internetliittymien määrä alkoi kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Läpi koko 2000-luvun on nähty nopea kehitys uuden niin kutsutun sosiaalisen median synnyssä ja erilaisten kannettavien älylaitteiden kirjo on kasvanut. Valtaosa suomalaisista kantaa jatkuvasti mukanaan internetliittymällä varustettua älypuhelinta, jonka avulla he voi voivat olla suorassa yhteydessä kaikkialle, jakaa ja vastaanottaa kuvia, ääntä ja videoita, minne ja mistä päin maailmaa tahansa. Globalisaatio ja digitalisaatio ovat mahdollistaneet valonnopeudella toimivan informaatioverkoston lähes kaikkien maailman kansalaisten välille.

Digitalisaatiolla, kuten millä tahansa muullakin teknologisella uudistuksella, on ollut nopeita ja hitaita omaksujia. Varsinkin moni media toimii nykyään hyvinkin laaja-alaisesti perinteisempien jakelukanavien sijaan digitaalisissa kanavissa, joissa toisaalta vaaditaan nopeampaa ja vuorovaikutteisempaa toimintaa palvelun käyttäjän kanssa. Julkishallinnollinen sähköistyminen sen sijaan on ollut Suomessa samaan aikaan hitaampaa. Palveluita on kuitenkin tuotu yhä enemmän internetiin, ja muun muassa sähköistä äänestämistä on jo kokeiltu pilottiryhmässä. Julkisen sektorin palvelut muodostavat kokonaisuuden, jossa palvelut ja niiden uudistukset ovat riippuvaisia toisistaan, joten uudet toimintatavat ovat usein kytköksissä muihin palveluihin.

Digitalisaation luomat haasteet

Tuottavuudesta innovaatioihin

Globalisaation ja digitalisaation aiheuttamat haasteet heijastuvat selkeästi myös teollisuuden tuottavuuden haasteina. Globaalissa toimintaympäristössä yrityksen kannattaa keskittyä avaintuotteiden tai -palveluiden valmistamiseen ja siirtää valmistus sinne, missä se on liiketoiminnan kannalta suotuisinta. Suomen teollisuus on tilanteessa, jossa sen tuottavuutta yritetään tehostaa lakien ja asetuksien avulla lisäämällä työtunteja ja karsimalla työntekijöiden etuuksia. Innovaatioita ei voi kuitenkaan pakottaa syntymään, vaan ne syntyvät osaamisen ja ympäristön tuloksena eteenpäin menemisen tahdosta.

Ihmiskunnan suurimmat innovaatiot ovat syntyneet helpottamaan arkea, keventämään työtaakkaa ja mahdollistamaan matkustamisen yhä kauemmaksi ja yhä helpommin – aina tulen keksimisestä pyörään, lentokoneisiin, robotiikkaan ja tekoälysovelluksiin. Suurissa teknologisissa murrosvaiheissa kuullaan myös lähes poikkeuksetta epäilyjä ja huolten aiheita. Kuinka luotettavaa esimerkiksi uusi teknologia on, ja mitkä sen vaikutukset ovat?

Ihmisen teknologisen kehittymisen historiaa on aina leimannut muutos, joustavuus ja luovuus, jotka nähdään pääelementteinä myös innovaatiojohtamisessa. Innovaatiojohtaminen keskittyy työn tuottavuuteen ja tehokkuuteen, siten että samalla panoksella pyritään saavuttamaan suurempi tuottavuus. Tutkija Paul Romerin Uuden kasvuteorian mukaan rajallisten resurssien prosessin tuottavuuden kasvua voidaankin parantaa periaatteessa loputtomasti kehittämällä sitä uusilla innovaatioilla.