Visci

Luonteenpiirteenä luovuus

Kun puhutaan luovista ihmisistä, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Luovia teoksia voivat olla muun muassa taiteelliset tuotokset, kuten maalaukset, musiikki ja runot. Luovuutta esiintyy myös keksinnöissä ja uusissa ajattelutavoissa ja ongelmanratkaisussa esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteiden alalla sekä filosofisessa ja sosiaalisessa ympäristössä. Poikkeukselliseen luovuuteen on havaittu liittyvän myös korkeaa älykkyyttä, minkä vuoksi usein puhutaankin luovista neroista. Monia luovia taiteilijoita on toisaalta varjostanut mielenterveydelliset sairaudet.

Luonteenpiirteenä luovuus

Luovuuden määritelmä

Luovuudelle on kehitetty monia erilaisia määritelmiä, mutta niiden yhteisenä olennaisena piirteenä on kyky luoda tai tuottaa jotain uutta. Psykologi Howard Gardnerin mukaan luovuus sisältää aina neljä tasoa:

  1. Subpersoonallinen taso, johon vaikuttavat henkilön geenit ja hermoston toiminta
  2. Yksilötaso, jonka mukaan henkilön on oltava riittävän älykäs luovuuteen
  3. Ekstrapersoonallinen taso, johon vaikuttavat henkilön ulkopuoliset tekijät
  4. Multipersoonallinen taso, jonka mukaan ihmiset ratkaisut eivät ole irrallisia muusta ympäristöstä

Gardnerin mukaan luovia toimintatapoja ovat muun muassa ongelmanratkaisu, teorianmuodostus, taiteellinen luova työ sekä harjoitellut esitykset ja improvisoidut esitykset.

Luovuudelle

Luova persoonallisuus

Vaikka luovuuteen määritelmällisesti liittyy usein erilaiset ja uudet ajatukset ja tuotokset, on luovissa persoonissa havaittu tutkimuksissa toistuvia luonteenominaisuuksia ja piirteitä. Luovat ihmiset ovat monesti herkkiä ja vetäytyviä, he elävät omissa maailmoissaan, mutta havainnoivat uteliaasti ympäristöään ja kykenevät vaikuttamaan ympärillään oleviin ihmisiin. Luovat ihmiset toimivat usein riippumattomasti oikeaksi näkemällään tavalla eivätkä välitä ympäristön standardeista, eikä epäjärjestys tai epäsovinnaisuus häiritse juuri heitä.

Luovat ihmiset ovat usein hiljaisia, eivätkä he ole niinkään kiinnostuneita ihmisistä. He toimivat tyypillisesti useiden ideoiden parissa samanaikaisesti. Luovilla henkilöillä on motivaatiota ja sitkeyttä käsitellä ideoitaan pitkään, ja he pitävät luovaa prosessia ja asioiden joustavaa käsittelytapaa nautinnollisena. Luovat ihmiset käyttävät luonteenpiirteidensä ääripäitä muita vapaammin ja uskaliaammin

Luova ongelmanratkaisuprosessi

Luova ongelmanratkaisuprosessi voidaan jakaa neljään varsinaiseen vaiheeseen:

  1. Luovan prosessin ensimmäinen vaihe on ongelman löytäminen ja tavoitteiden asettaminen. Valmisteluvaihe on tärkein vaihe, sillä luovan ratkaisun löytäminen on mahdoton ilman tunnistettua ongelmaa.
  2. Luovan prosessin ensivaiheilla on usein hyvä jättää asia mieleen hautumaan joksikin aikaa. Kypsyttelyvaiheessa aistit toimivat alitajuisesti ideointivaiheiden pohjaksi hankittavien havaintojen ja ideoiden keräämisessä.
  3. Vaikka ensimmäinen idea saattaa olla paras mahdollinen, ei ole silti syytä alkaa työskentelyä puntaroimatta ensin useita muita ideoita. Tässä vaiheessa prosessissa ei ole sinällään huonoja tai hyviä ideoita, koska huonot ideat voivat johtaa uusiin muunnelmiin ja ajatuspolkuihin, joiden kautta ideasta voikin jalostua erinomainen.
  4. Hionta- ja toteutusvaihe. Kun paras idea on valittu toteutettavaksi, alkaa varsinainen työ. Ideaa kannattaa hioa sitkeästi eteenpäin, sillä huono toteutus voi tuhota loistavankin idean. Luovalla ajattelijalla varsinainen toteutusvaihe voi aiheuttaa innostuksen hiipumista ja halukkuutta siirtyä seuraavaan idean pariin. Idean hyvyys ja mielekkyys määräytyvät kuitenkin vain sen lopullisen toteutuksen perusteella.

Voiko luovuutta kehittää

Onnistuuko luovuuden kehittäminen keneltä tahansa? Luovuuden määritelmässä ainoastaan yksi neljästä perustekijästä liittyi henkilön perimään. Luovuutta voi siis aina yksilöllisesti opetella, kehittää ja vahvistaa. Aivot ja hermosto kehittyvät ja harjaantuvat niiden käytön kautta. Tuttuihin kuvioihin juuttuminen ja jatkuva kiire tukahduttavat luovuutta. Kiireessä tehty rutiininomainen päätös ei pääse käynnistämään luovan idean syntyprosessia aivoissa, vaan se vaatii näkökulman vaihtamista ja tietoista uuden etsimistä.

Luovuuteen liittyy olennaisesti aivojen alitajuinen työskentely, joten asioille ja ideoille kannattaa antaa oma aikansa. Tietoinen ajatus luovasta ideasta voi nousta esille esimerkiksi lehtiä harjatessa, kun ajatus on päässyt ensin kehittymään rauhassa. Myös nukkuminen on erinomainen apukeino luovuuteen.