Visci

Suomalaiset keksinnöt

Suomalaisen Työn Liiton vuonna 2016 teettämän kyselyn mukaan suomalaisten mielestä tärkein suomalainen keksintö on sauna. Saunan alkuperästä ei ole aivan täyttä varmuutta, eikä sitä sinänsä monessa yhteydessä sananmukaisesti suomalaiseksi keksinnöksi mielletä, mutta sauna on vahvasti läsnä suomalaisuudessa ja suomalaisuuden tunnettavuudessa maailmalla. Saunaan liittyy myös hyvin vahvaa suomalaista osaamista niin esimerkiksi kiuas- kuin valaistuspuolellakin.

Suomalaisia jokapäiväisessä käytössä maailmalla olevia keksintöjä ei ole välttämättä ylen mitoin, mutta niitäkin löytyy. Yleensä suomalaisista keksinnöistä puhuttaessa listoilla esiintyy samoja asioita, tässä niistä muutamia.

Abloy-lukko

Helsinkiläinen konttorimekaanikko Emil Henriksson kehitti ensimmäisen ABLOY-lukon vuonna 1907. Lukkoa ryhdyttiin valmistamaan vuonna 1918 perustetussa tehtaassa nimeltään Ab Låsfabriken-Lukkotehdas Oy, joka vaihtoi nimekseen seuraavana vuonna Ab Lukko Oy.

ABLOY-lukko oli ensimmäisiä lukkoja, joiden toimintamekanismina olivat haittoina pyörivät kiekot. Kun lukon levyjen kolot muodostavat yhtenäisen uran lukitustangolle, lukko aukeaa. Jouseton lukko oli toimintavarmempi ja vähensi lukon jumittumisen alttiutta. Levyissä olevat valelovet vaikeuttivat tiirikoijien murtoyrityksiä.

Suuri lukkojen suojaustekijä on ollut niiden patentit. Abloy Joensuun tehdas on ainoa paikka, jossa voi teetättää avainkopioita lukoista, joiden patentit ovat yhä voimassa. Vanhimpien Abloy-lukkojen patentit ovat jo rauenneet, mutta yritys tuottaa koko ajan uusia lukitus- ja turvaratkaisuja patentteineen.

Abloy-lukko

AIV-rehu

AIV-rehun kehitti vuonna 1928 Artturi Ilmari Virtanen. Suomalainen sai keksinnöstään vuonna 1945 Nobelin kemianpalkinnon. Valio oli pyytänyt Virtaselta apua säiliörehun valmistuksessa. Tarkoituksena oli kehittää talveksi säilöttävää rehua, joka ei jättäisi maitoon pahaa makua. Lehmien maidontuotanto alentui talvisin, kun tarjolla oli ruokana vain kuivaa heinää. Kesäkaudella lehmät lypsivät runsaammin syödessään tuoretta ruohoa.

Virtanen oli huomannut laboratoriokokeissa rehun happamuudella olevan suora vaikutus rehun säilyvyyteen. Kesällä 1928 Virtanen laajensi kokeensa käytäntöön ja ensimmäiset suolahapolla käsitellyt rehut säilöttiin Tuiskulan tilalla Askolassa. Myöhemmin syksyllä avatuista rehusäiliöistä nähtiin, että hapolla käsitellyt rehut olivat säilyneet huomattavasti verrokkirehuja tuoreempina, ja virtanen nimesi menetelmällä säilötyt rehut AIV-rehuksi.

AIV-rehu patentointiin lukuisissa eri maissa ja sen valmistus ja käyttö aloitettiin melko pian laajamittaisesti. AIV-säilöntäliuosta käytetään tänäkin päivänä säilöntään, pääasiassa nurmikasveista niitettävään rehuun.

 

AIV-rehu

Suomi-konepistooli

Suomi-konepistoolin suunnittelu Aimo J. Lahti vuonna 1922. Kyseessä on massasulkutoiminen avoimelta lukolta ampuva konepistooli, joka on suunniteltu Bergmann MP18 -konepistoolin pohjalta. Muun muassa teknologian tutkimuslaitos VTT ja Keksintösäätiö ovat arvioineen aseen olevan merkittävimpiä suomalaisia keksintöjä. Suomen puolustusvoimien vuonna 1931 Tikkakosken tehtaalta tilaaman ensimmäisen sadan kappaleen erän myötä aseen nimikkeeksi tuli 9,00 mm:n konepistooli m/31 eli lyhemmin 9,00 kp/31. Asetta ehdittiin valmistaa ennen talvisotaa noin 4 000 kappaletta ja kaikkiaan vuosinen 1931–1953 välisenä aikana noin 80 000 kappaletta.

Edeltäjiään kevyempi, tehokkaampi ja toimintavarmempi Suomi-konepistooli on nähty osatekijänä siinä, että suomalaiset joukot kykenivät pärjäämään Neuvostoliiton puna-armeijalle talvisodassa. Puolustusvoimissa vuonna 1932 käyttöön otettu Suomi-konepistooli oli käytössä vuosikymmeniä ennen rynnäkkökiväärien yleistymistä.

Ksylitolituotteet

Ksylitoli, joka tunnetaan myös nimellä koivusokeri, on makeutusaineena käytettävä sokerialkoholi. Nimitys koivusokeri juontaa juurensa siihen, että ksylitolin raaka-ainetta ksylaania esiintyy muuan muassa koivuissa. Laajat tutkimukset ovat osoittaneet ksylitolin käytön edistävän hampaiden terveyttä. Ksylitoli kemiallisena aineena löydettiin jo 1890-luvulla, saksalaiset tutkijat eristivät pyökistä ksyliittiä ja ranskalainen M. G. Bertrand löysi ksylitolin vehnän ja kauran oljista. Luonnossa ksylitolin esiintyminen todettiin vuonna 1943.

Kun ksylitolista puhutaan suomalaisena keksintönä, puhutaan kuitenkin hampaiden kariesta ehkäisevien purukumien ja pastillien kehittämisestä. Tämä havainto saatiin Turun yliopiston Hammaslääketieteellisen laitoksen vuonna 1970 käynnistämien tutkimusten tuloksena. Sen jälkeen maailma on saanut tutustua hampaiden reikiintymistä ehkäiseviin ksylitolituotteisiin.