Visci

Suomi on matkalla tekoälyn mallimaaksi

Elinkeinoministeri Mika Lintilän toukokuussa 2017 asettama tekoälyn tulevaisuutta Suomessa tutkiva selvitysryhmä on nyt luovuttanut ministerille ensimmäisen väliraporttinsa Suomen tekoälyaika. Selvitysryhmää johtava entinen Nokia-johtaja ja ICT-alan rakennemuutosta selvittäneen ICT 2015 -työryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä haluaa viedä Suomen tulevaisuudessa maailman kärkimaaksi tekoälyn hyödyntämisessä. Tekoälyn tuoma talouskasvupotentiaali nähdään tutkimuksissa Suomen osalta toiseksi parhaana maailmassa Yhdysvaltojen jälkeen. Vaikuttavia tekijöitä asiassa Suomen osalta ovat elinkeinorakenne, korkea digitalisoituminen julkisen sektorin osalta ja koulutustaso. Työryhmä näkee, että Suomen mahdollisuudet kehittyä erääksi maailman parhaista tekoälyn soveltajamaista ovat hyvät, kunhan päätösten tekeminen ja toimeenpaneminen tapahtuvat tehokkaasti.

Suomi on matkalla tekoälyn mallimaaksi

Tekoäly ja sen soveltaminen

Tekoälyn avulla tietokoneet kykenevät itsenäiseen datan hyödyntämiseen ja oppimiseen. Tekoälystä puhuttaessa viitataan monesti joko vahvaan tekoälyyn tai heikkoon tekoälyyn. Näistä vahva tekoäly edustaa konetta, joka lähestyy ihmisen älykkyystasoa tai jopa ylittää sen, osaa soveltaa taustatietoja laajasti ja on tietoinen itsestään. Heikko tekoäly taas osaa ratkaista ongelmia, jotka eivät vaadi laajalti ihmisälykkyyden kaikkia kognitiivisia kykyjä. Heikkoa tekoälyä käytetään ongelmien ratkaisemisessa suppeammilla sovellusalueilla, eikä sen tarkoitus ole kehittyä tietoiseksi. Eräs maailmanlaajuisesti kuuluisimmista heikkoa tekoälyä käyttävistä koneista on IBM:n kehittämä shakkitietokone Deep Blue, joka voitti ensimmäisenä tietokoneena virallisen shakkiottelun hallitsevaa maailmanmestaria vastaan.

Suomessa esimerkiksi Kela on ottanut käyttöönsä chattirobotin, jonka tarkoitus on auttaa opiskelijoita yleiseen asumislisään liittyvissä kysymyksissä verkossa. Tulevaisuudessa tekoälyn odotetaan muun muassa tekevän suuren osan sairaanhoitotyön diagnosoinnista, minkä toivotaan seulovan esille myös harvinaisemmat sairaudet jo varhaisessa vaiheessa. Muita käytössä jo olevia tekoälysovelluksia ovat kuvan- ja kasvojentunnistus sekä niin sanotut älyjääkaapit, jotka osaavat laatia itsenäisesti ostoslistan jääkaapin sisällön ja käyttäjän mieltymysten mukaisesti.

Tekoäly ja sen soveltaminen

Suomen vahvuudet tekoälyn kehittämisessä

Suomi on viime vuosina komeillut yleensä kärkiviisikossa eri maiden innovatiivisuustasoa mittaavissa tutkimuksissa ja maan sijoitus koulutukseen liittyvissä raporteissa on löytynyt samoin aivan kirkkaimmasta kärjestä. 1990-luvulla Suomi nousi korkean teknologian huippumaiden joukkoon matkapuhelinten avulla. Voiko tekoälystä tulla seuraava Nokia tai jotain vieläkin suurempaa? Elinkeinoministeri Mika Lintilä vertaa tekoälyä vähintään teolliseen vallankumoukseen rinnastettavaksi mullistukseksi työelämän ja yhteiskunnan suhteen. Hän käyttää tekoälystä myös nimitystä ”uusi sähkö”, joka tulee muuttamaan merkittävästi ihmisten työtä ja elämää.

Rahoitus

Ala-Pietilän työryhmä esittää raportissaan yhteensä 200 miljoonan euron rahoitusta tekoälyn kehittämiseen tähtäävään innovaatiotoimintaan vuosina 2019 ja 2020. Rahoituksen tavoitteena olisi lisätä liiketoiminnan ja palveluiden määrää sekä saada aikaan yhteistoimintaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä yritysten välillä tekoälyyn liittyvien haasteiden ja ongelmien ratkaisemiseksi. Ministeri Mika Lintilä kertoo, että Tekesin rahoitusta on päätetty jo lisätä yhteensä 70 miljoonalla eurolla, mutta taustalla vaikuttavat kuitenkin aiemmat nykyisen hallituksen tekemät leikkaukset Tekesin rahoitukseen. Lintilän mukaan on mahdollista, että ensi vuonna toimintansa aloittava valtion kehitysyhtiö Vake voisi tukea tekoälyn kehittämistä taloudellisesti, mikäli sen todetaan täyttävän rahoituksen myöntämisen perusteet valtion omistuksia hallinnoivan yhtiön osalta.

Tekoäly ei saa jäädä haaveeksi

Lintilä ja työryhmää vetävä Ala-Pietilä muistuttavat, että tekoälyn kehittämisen ja siihen liittyvän kouluttamisen on oltava koko kansan rakenteen läpäisevää toimintaa, eikä se saa jäädä pelkäksi ylätason suuntaviivojen vetämiseksi. Tekoälypalveluiden luominen ei vielä riitä, vaan suomalaisten täytyy myös osata ja ennen kaikkea haluta käyttää kyseisiä palveluita. Samoin kuin robotiikka ja sähkötyökalut ovat asettaneet omanlaisiaan haasteita ja synnyttäneet myös vastustusta työnteon murroksessa menneinä vuosikymmeninä, myös varmasti tekoälyn käyttöönottaminen tulee kohtaamaan omat ongelmansa. Suomalaisen tekoälyosaamisen kehittämiseen tähtäävän työryhmän vaiheita ja raportointia voi seurata osoitteessa https://tekoalyaika.fi/.