Visci

Virtuaalitodellisuutta kuluttajille

Virtuaalitodellisuus on ollut esillä viihdeteollisuudessa jo vuosikymmeniä. Virtuaalitodellisuuslaseja kehiteltiin tosissaan jo 1980-luvulla ja varsinaisen läpimurron odotettiin tapahtuvan 1990-luvun puolivälissä, kun muun muassa pelijätti Sega kertoi kehittävänsä VR-laitteita. Segan alun perin sekä kuluttuja- että pelihallikäyttöön kehittämä VR-laitteisto valmistui lopulta markkinoille pelkästään pelihalliversiona. Jo tuolloinen Segan VR-kypärä mahdollisti käyttäjän kameraohjauksen päätä liikuttelemalla, toisin kuin muissa markkinoilla olevissa laitteissa. Kotikonsoleille tarkoitettua versiota ei koskaan tullut myyntiin. Sen kerrottiin aiheuttavan käyttäjille päänsärkyä ja pahoinvointia.

Virtuaalitodellisuutta kuluttajille

Virtuaalitodellisuuden uusi aikakausi

2000-luvulle tultaessa ja tietotekniikan kehittyessä kuluttajille suunnatun virtuaalitodellisuuteen tähtäävän laitteiston kehittäminen vietti hiljaiseloa, vaikkakin aihe oli esillä esimerkiksi useissa elokuvissa. Elokuvateollisuudessa koettiin uusi 3D-elokuvien läpimurto, ja vuonna 2010 markkinoille tuli ensimmäinen prototyyppi Oculus Riftistä, josta odotettiin uutta teknologista mullistusta pelimarkkinoille. Oculus Riftin saaman mediahuomion myötä alalle syntyi useampia varteenotettavia kilpailijoita, ja tämän kehityksen on odotettu mullistavan peliteollisuuden lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä kuluttajille tarjottavat virtuaalitodellisuuslasit voidaan jakaa niiden käyttämän lähteen mukaan kolmeen pääluokkaan, jotka ovat älypuhelimiin liitettävät erilaiset mobiilivirtuaalilasit, Sony PlayStation 4 -pelikonsolin VR-yksikkö sekä PC-tietokoneisiin yhdistettävät VR-lasit, kuten Oculus Rift ja HTC Vive.

Mobiilivirtuaalilasit

Älypuhelimen kanssa käytettävät virtuaalilasit ovat ehdottomasti edullisin vaihtoehto tutustua virtuaalitodellisuuteen, mutta ne eivät kuitenkaan yllä tietokoneeseen liitettävien yksiköiden tuottaman kokemuksen tasolle. Älypuhelimia on maailmassa jo noin kaksi miljardia kappaletta, ja niiden määrä ja teho kasvavat jatkuvasti, joten potentiaalia puhelimeen yhdistettävällä VR-teknologialla on siltä osin runsaasti. Haasteena nykyteknologialla on käyttäjän liikkeen seuraaminen ja liiketunnistimien käyttö sekä vaatimattomammat sovellukset mobiililaitteiden tehojen asettamien rajoitusten myötä.

Hintavammat Samsung Gear VR -lasit vaativat toimiakseen Samsung Galaxy -älypuhelimen, kun taas noin kymmenen euron hintaisia Google Cardboard -laseja sekä muita pahvimalleja voi käyttää melkeinpä minkä tahansa älypuhelimen kanssa. Puhelimen kanssa käytettävissä virtuaalilaseissa puhelimen näytön kuvatarkkuus asettaa luonnollisesti rajoituksia virtuaalitodellisuuden näyttävyydelle, mutta ne ovat kuitenkin erittäin halpa keino kurkistaa virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksiin ilman kalliita investointeja. Tarjolla on runsaasti aiheeseen liittyviä sovelluksia ja videomateriaalia, jonka avulla virtuaalitodellisuutta voi kokeilla.

PlayStation VR

Sony PlayStation VR -lasien suurin menestyspotentiaali on varmasti maailmalla myydyt kymmenet miljoonat PlayStation 4 -konsolit. Sony PlayStation 4 VR -virtuaalilasit toimivat PS4-konsolilla ja vaativat lisäksi PS Move -ohjaimet ja PS-kameran. Lasien näyttöjen kuvatarkkuus 960 x 1080 pikseliä ja ne toimivat 120 hertsin kuvataajuudella. Lasien käyttömukavuutta on kehuttu arvosteluissa. Lasit yhdistetään pelikonsoliin johdolla, jolloin ne tarjoavat liikkumatilaa virtuaalimaailmassa 1,5 x 1,5 metrin alueella.

PlayStation VR

Oculus Rift ja HTC Vive

Tehokkaille PC-koneille tarkoitetut virtuaalilasit tarjoavat tällä hetkellä laajimman kehitysympäristön, mutta niiden käyttäminen vaatii tietokoneelta varsinkin hyvin suorituskykyisen näytönohjaimen. Oculus Rift on toiminut VR-lasien kehityksen pioneerina viime vuosina ja tällä hetkellä kehitystyön panostukset näyttävät suuntautuvan VR-pelaamiseen. Lasien näyttömoduulien resoluutio on 1080 x 1200 pikseliä ja ne toimivat 90 hertsin kuvataajuudella. Tietokoneeseen johdolla yhdistettävät lasit ovat käyttäjäarvioiden mukaan melko kevyet ja mukavat päässä. Lasit mahdollistavat 2 x 2 metrin liikkumatilan virtuaalimaailmassa. Lasien rinnalla käytetään Xbox-peliohjainta ja erikseen ostettavia Touch-käsiohjaimia.

HTC Viveä pidetään teknologisesti edistyneimpänä VR-lasimallina. Oculus Riftin tavoin se tarjoaa molemmille silmille 1080 x 1200 pikselin näyttöpaneelit 90 hertsin kuvataajuudella. HTC:n ja Valven yhteistyössä kehittämien lasien Lighthouse-seurantajärjestelmä yhdessä lasien mukana tulevien liikeohjaimien kanssa mahdollistaa käyttäjän sijainnin erittäin tarkan havainnoinnin suuremmissakin tiloissa (jopa 4 x 4 metriä). Johdolla tietokoneeseen liitettäviä suurikokoisia HTC Vive -virtuaalilaseja on moitittu painaviksi ja epäergonomisiksi, mutta niiden tarjoaman suuren liikkumatilan ansiosta useita yrityssovelluksia kehitetään juuri kyseisille laseille.